ma 8.7. konsertin esittely




Ranskalainen ilta




Philippe Gaubert sävelsi teoksensa Trois Aquarelles vuonna 1915. Siinä säveltäjän pyrkimys on kuvata Ranskan impressionismiajan vesiväärimaalauksen visuaalisuus musiikillisina sävyinä ja väreinä. Ensimmäisessä osassa aamuaurinko piirtyy esiin sädehtivänä. Toista osaa, hillityn kaunista Syysiltaa, seuraa Serenadi. Sen espanjalaistyylisissä tunnelmissa voi kuulla kastanjettien kopinaa.

Jules Massenet tunnetaan parhaiten oopperoistaan. Vision fugitive on aaria oopperasta Herodiade, jonka päähenkilöinä Raamatun historiaa mukaillen ovat Johannes Kastaja, Herodes ja Salome. Aariassa Herodes laulaa kyltymättömästä rakkaudestaan Salomea kohtaan.

Die beiden Grenadiere (Kaksi krenatööriä), Robert Schumannin laulu Heinrich Heinen tekstiin, on suorastaan yltiöisänmaallinen, sotapäällikkö-keisaria yli kaiken ihannoiva teos. Laulu on kieltämättä komea Marseljeesi-aiheineen, ja siten se on saavuttanut suuren yleisön suosion.

Jacques Ibertin trio harpulle, viululle ja sellolle on rytmikästä, iloisen kuplivaa ja näyttävää musiikkia. Säveltäjän tytär, lupaava 20-vuotias harpisti Jacqueline, pyysi isäänsä säveltämään tämän trion 1944. Vaihtokaupaksi tyttö lupasi antaa kaikki tupakat, jotka käsiinsä sai sota-ajan niukkuudessa. Teos tarjoaa kullekin trion soittajalle monenlaista haastetta erilaisten soittotekniikoiden ja musiikillisen vivahteikkuuden muodossa.

Cesar Franckin viulusonaatti on suuren suosionsa vuoksi erittäin paljon soitettu teos. Tässä konsertissa siitä esitetään tunteikas, väreillä ja harmonioilla maalaileva ensimmäinen osa sekä toinen osa, jossa sekä viulisti että pianisti saavat mitellä voimiensa edestä vauhdikkaan ja voimallisen tekstuurin parissa, joka johtaa vaikuttavaan loppuhuipennukseen!

On hienoa saada päättää kesän festivaali suuren kokoonpanon teokseen, Jean Crasin kvintettoon huilulle, harpulle ja jousitriolle. Monivivahteisessa kvintetossa kaikki viisi soitinta ovat tasa-arvoisia. Cras käyttää taiturillisesti eri instrumenttien sävyjä luomaan erilaisia sointimaailmoja. Teoksessa on niin lyyrisyyttä, tanssillisuutta, mystisyyttä kuin säkenöintiä ja kappaleen yleisilme on valoisan avoin.